1.11.1993

Paraisten kihlakunnanoikeuden päätös 2.9.1991

Virallisen syyttäjän ja asianomistajien ajamasta syytteestä kihlakunnanoikeus on, samalla kun se on tuominnut X:n, Y:n ja Z:n eräistä rikoksista rangaistuksiin, lausunut selvitetyksi, että S ja P olivat Paraisilla, S

2) 30.11.1990 3.1.1991 hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä toistuvasti väärinkäyttänyt Turun Seudun Osuuspankin Paraisten konttorissa olevaan tiliinsä liittyvää pankkikorttia ja ylittänyt pankkikorttinostoilla sekä pankkikortilla suorittamillaan maksuilla tilinsä katteen noin 15 000 markalla aiheuttaen siten pankille sanotun suuruisen vahingon

5) 8.2.1991 tahallaan heittänyt olutpullon A:n kodin verannan ikkunaan, jolloin kaksi lasia oli rikkoutunut

9) 13.-14.3.1991 anastanut Paraisten Puhtaanapito Ky:n kuorma-autosta ARP-puhelimen, kasettisoittimen ja muuntajan sekä LA-puhelimen traktorista, johon hän oli tunkeutunut takalasin ruuvit avaamalla

18) 1.-15.4.1991 yhdessä erään toisen henkilön kanssa kajuutanoven vääntämällä tunkeutunut New Performance Ky:n omistamaan moottoriveneeseen ja anastanut yhtiön omistaman Kenwood-merkkisen noin 3 000 markan arvoisen soitinlaitteiston kaiuttimineen, B:n omistamat noin 3 000 markan arvoiset Leitz-merkkiset kiikarit sekä jonkin verran alkoholijuomia

19) 1.4.-24.5.1991 anastanut Oy Konstra Ab:n kuormaauton ohjaamosta Master Sonic-kasettisoittimen

20) 15.-22.4.1991 sivulasin rikkomalla tunkeutunut Oy Parwool Ab:n omistamaan kuorma-autoon, josta hän oli anastanut Televa-merkkisen ARP-puhelimen ja yrittänyt lisäksi anastaa autoradion

21) 15.-22.4.1991 anastanut Oy Soraco-nimisen yhtiön omistaman kuorma-auton ohjaamosta Mocoma-merkkisen noin 1 000 markan arvoisen LA-puhelimen

22) 15.4.-5.5.1991 yhdessä P:n kanssa putken pätkällä veneen oven lukkoa vääntämällä tunkeutunut C:n omistamaan veneeseen, josta he olivat yksissä tuumin anastaneet JVC-merkkisen autostereoradion, kaiuttimet ja Suunto-venekompassin

23) 15.4.-21.5.1991 kaupungin virastotalon kellarista anastanut D:n omistaman noin 3 000 markan arvoisen veneen perämoottorin

24) 16.-19.4.1991 anastanut Paraisten Puhtaanapito Ky:n traktorista, johon hän oli tunkeutunut takalasin ruuvit avaamalla, Mocoma-merkkisen NMT-puhelimen ja kasettiradiosoittimen

26) 19.-28.4.1991 erään toisen henkilön kanssa aukipotkaisemastaan hytin ovesta tunkeutunut E:n moottoriveneeseen, josta hän oli anastanut 1 700 markan arvoisen Sony-radiokasettisoittimen aiheuttaen teolla 1 550 markan murtovahingon

27) 19.4.- 2.5.1991 tunkeutunut F:n ja G:n yhteisomistuksessa olevaan moottoriveneeseen, josta hän oli anastanut noin 6 000 markan arvoisen Naval-merkkisen VHF-radiopuhelimen

28) 24.4.1991 erään toisen henkilön kanssa hytin ovenlukon murtamalla tunkeutunut H:n omistamaan moottoriveneeseen, jonka ohjaushytistä hän oli anastanut Grundig-merkkisen radiokasettisoittimen, Micro-LA -puhelimen ja kiikarin

29) 24.-25.5.1991 anastustarkoituksessa kansiluukun rikkomalla tunkeutunut I:n moottoriveneeseen etsiskellen anastettavaksi kelpaavaa omaisuutta sellaista kuitenkaan löytämättä aiheuttaen veneelle 1 200 markan murtovahingon

30) samana päivänä tunkeutunut tuntemattomaksi jääneen omistajan veneeseen, josta oli anastettu halogeenivalot, kiikari, kipparilakki sekä alkoholijuomia

31) edelleen samana ajankohtana kyseisen toisen henkilön kanssa veneen luukun salpaa jollakin esineellä murtamalla tunkeutunut J:n omistamaan moottoriveneeseen, josta oli anastettu Knutsson-merkkinen kasettisoitin vahvistimineen ja joitain työkaluja

32) ajalla 30.4.-1.5.1991 yhdessä mainitun toisen henkilön kanssa kajuutan oven auki vääntämällä tunkeutunut New Performance Ky:n moottoriveneeseen, josta oli anastettu B:ltä kori virvoitusjuomia, kaksi poronluuvartista puukkoa, Hummingbirdmerkkinen noin 3 00 markan arvoinen kaikuluotain, hiustenkuivaaja ja ensiapulaukku sekä yhtiön omistama fileerausveitsi, mikroaaltouuni, halogeenikäsivalaisin, neljä lasitelineyhdistelmää ja Polaroid-kamera sekä viisi linssiä

34) Kaarinassa toukokuussa 1991 anastanut Kaarinan konsultti Oy:n hallusta tuntemattomaksi jääneiden haltijoiden omistamat LA-puhelimen, VHF-puhelimen ja stereolaitteita

35) Paraisilla 11.5.1991 aidan yli kiipeämällä mennyt Oy artek Ab:n alueella olevalle Pargas TV-Central Antenn AB:n vastaanottokeskukselle, jossa hän oven saranoiden pultit poistamalla oli irroittanut vastaanottokeskuksen tiloihin johtavan oven ja anastanut 9 000 10 000 markan arvoisen Philips D 2 MAC vastaanottimen, noin 1 500 markan arvoisen mikroaalto-osan ja ruuvimeisselin

37) 15.-16.6.1991 Paraisilla yhdessä toisen henkilön kanssa tunkeutunut K:n henkilöautoon, josta oli yksissä tuumin anastettu Sony CDX-7580 soitin, JVC-vahvistin, Fujitsu Ten -kasettisoitin, Jensen-kaiuttimet ja 11 CD-levyä

38) Paraisilla 17.5.1991 eräässä yksityisasunnossa anastanut L:n takin taskusta rahaa 120 markkaa, pankkikortin, ajokortin ja henkilökohtaisia asiapapereita sisältäneen lompakon. Lompakko oli myöhemmin löytynyt ja siinä olleista rahoista oli 100 markkaa jäänyt kateisiin

39) 19.-20.5.1991 hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä yhteensä viisi kertaa ilman maksuvälineen laillisen haltijan lupaa käyttänyt L:ltä anastamaansa Turun Seudun Osuuspankin pankkikorttia maksamalla sillä Kaarinassa Hovirinnan kioskit Ky:ltä tekemänsä 50 markan ostoksen ja nostamalla käteistä rahaa 50 markkaa, maksamalla Piispanristin Moottorigrillistä tekemänsä noin 30 markan ostoksen ja nostamalla 20 markkaa rahaa, maksamalla Paraisilla Oy Konstra Ab:n kioskilta tekemänsä 50 markan ostoksen ja nostamalla 150 markkaa rahaa sekä maksamalla Turussa Veis'Burger Ky:ltä tekemänsä 25 markan ostoksen ja nostamalla 75 markkaa käteistä rahaa ja vielä maksamalla kortilla Oy Silja Line Ab:ltä ostamansa 300 markan laivaliput sekä kullakin kerralla ostokset maksaessaan valmistanut väärät korttimaksutositteet allekirjoittamalla ne L:n nimikirjoituksilla ja käyttänyt näitä tositteita harhauttavina todisteina.

P:n osalta kihlakunnanoikeus on katsonut, että hän oli syyllistynyt

22) S:n kanssa tehtyyn anastukseen

33) toukokuun alkupuolella 1991 Turussa ostanut S:n anastaman autostereolaitteen kaiuttimineen, vaikka hän oli tiennyt, että omaisuus oli varkauden kautta saatu, sekä myynyt mainitun omaisuuden M:n liikkeeseen

36) toukokuun puolivälissä 1991 Turussa ostanut S:n anastaman autostereolaitteen kaiuttimineen vaikka hän oli tiennyt, että omaisuus oli varkauden kautta saatu.

Näillä perusteilla kihlakunnanoikeus on tuominnut S:n rikoslain 37 luvun 8 §:n ja 7 luvun 2 §:n nojalla edellä kohdassa 2) tarkoitetusta jatketusta maksuvälinepetoksesta 45 päiväksi vankeuteen, rikoslain 24 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla kohdassa 5) tarkoitetusta kotirauhan häiritsemisestä 20 päiväksi vankeuteen, rikoslain 28 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla kohdissa 9), 18), 20), 22), 24), 26), 27), 28), 30), 31), 32), 34) ja 37) tarkoitetuista varkauksista kustakin 40 päiväksi vankeuteen, kohdissa 19), 21), 23) ja 38) tarkoitetuista varkauksista kustakin 30 päiväksi vankeuteen, kohdassa 29) tarkoitetusta varkauden yrityksestä 25 päiväksi vankeuteen, kohdassa 35) tarkoitetusta varkaudesta 60 päiväksi vankeuteen ja kohdassa 39) tarkoitetusta jatketusta yhdellä teolla tehtyjä maksuvälinepetoksia ja väärennyksiä käsittävästä rikoksesta 50 päiväksi vankeuteen, mitkä rangaistukset kihlakunnanoikeus on yhdistänyt 10 kuukaudeksi 20 päiväksi vankeutta. Yhdistetystä rangaistuksesta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä vapaudenmenetysaikaa 20.5.1991 vastaava 1 päivä. Vankeusrangaistus oli ehdollinen 31.12.1993 päättyvin koetusajoin.

P:n kihlakunnanoikeus on tuominnut rikoslain 28 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla kohdassa 22) tarkoitetusta varkaudesta 40 päiväksi vankeuteen ja rikoslain 32 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla kohdissa 33) ja 36) tarkoitetuista kätkemisrikoksista kummastakin 15 päiväksi vankeuteen, mitkä rangaistukset kihlakunnanoikeus on yhdistänyt 1 kuukaudeksi 20 päiväksi vankeutta. Yhdistetystä rangaistuksesta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä vapaudenmenetysaikaa 20.5.1991 vastaava 1 päivä. Vankeusrangaistus oli ehdollinen 31.12.1992 päättyvin koetusajoin.

Turun hovioikeuden päätös 7.12.1992

Hovioikeus, jossa virallinen syyttäjä oli hakenut muutosta, on katsonut, että S:n varastaman omaisuuden arvo huomioon ottaen kihlakunnanoikeuden hänelle kohdassa 9) tuomitsema rangaistus ei ollut oikeudenmukaisessa suhteessa S:n syyksi luetun rikoksen vahingollisuuteen ja rikoksesta ilmenevään syyllisyyteen. Kohdissa 18) ja 20) tarkoitetut varkaudet oli lisäksi tehty murtautuen, ja jälkimmäisessä oli Oy Parwool Ab:n ilmoituksen mukaan anastetun omaisuuden ja aiheutetun vahingon määrä ollut yhteensä noin 6 000 markkaa. Kohdassa 22) tarkoitettu varkaus oli tehty murtautuen, ja C:n ilmoituksen mukaan anastetun ja vahingoitetun omaisuuden arvo oli ollut noin 6 500 markkaa. Kohdissa 23), 24) ja 27) anastetun omaisuuden arvo huomioon ottaen S:lle tuomitut rangaistukset eivät olleet oikeudenmukaisessa suhteessa rikosten vahingollisuuteen ja niistä ilmenevään syyllisyyteen. Kohdassa 28) tarkoitettu varkaus oli tehty murtautuen ja H:n ilmoituksen mukaan anastetun omaisuuden arvo oli ollut noin 4 000 markkaa. Kohdassa 32) tarkoitettu varkaus oli tehty murtautuen. New Performance Ky:n ilmoituksen mukaan anastetun omaisuuden arvo oli ollut noin 13 000 markkaa. Kohdissa 34), 35) ja 37) tarkoitetun anastetun omaisuuden arvo huomioon ottaen S:lle tuomittu rangaistus ei ollut oikeudenmukaisessa suhteessa S:n syyksi luettujen rikosten vahingollisuuteen ja niistä ilmenevään syyllisyyteen. Mainitut seikat huomioon ottaen kihlakunnanoikeuden edellä mainituista rikoksista S:lle ja P:lle tuomitsemia rangaistuksia oli korotettava.

Kihlakunnanoikeudessa samalla kertaa pääasiassa omaisuusrikoksista ja luvattoman käytön yrityksistä lyhyisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin tuomittujen X:n, Y:n ja Z:n osalta hovioikeus on todennut, että heidät oli ennen nyt kysymyksessä olevien rikosten tekemistä tuomittu yhden kerran nuorena henkilönä tehdyistä rikoksista ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tämän vuoksi ja kun X nyt kysymyksessä olevat rikokset tehdessään oli ollut 15 vaan ei 18 vuotta täyttänyt sekä Y ja Z olivat olleet nuorista rikoksentekijöistä annetussa laissa tarkoitettuja nuoria rikoksentekijöitä, hovioikeus on, samalla kun se on korottanut rangaistuksia, todennut, ettei yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen vielä nyt vaatinut heidän vankeusrangaistustensa tuomitsemista ehdottomana.

S:stä ja P:stä esitettyjen rikosrekisterinotteiden mukaan heidät oli ennen nyt kysymyksessä olevien rikosten tekemistä tuomittu kaksi kertaa ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tämän vuoksi hovioikeus on katsonut, että yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen vaati S:n ja P:n vankeusrangaistusten tuomitsemista ehdottomana.

Näillä perusteilla hovioikeus on korottanut S:lle tuomiolauselman kohdissa 9), 20), 22), 23), 24), 27), 28) ja 34) tuomitut rangaistukset kunkin 60 päiväksi vankeutta, kohdissa 18) ja 37) tuomitut rangaistukset kummankin 80 päiväksi vankeutta ja kohdissa 32) ja 35) tuomitut rangaistukset kummankin 4 kuukaudeksi vankeutta. Kaikki S:lle tuomitut vankeusrangaistukset hovioikeus on yhdistänyt 1 vuodeksi 4 kuukaudeksi 10 päiväksi vankeutta, josta rangaistuksesta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä vapaudenmenetysaikaa 20.5.1991 vastaava 1 päivä. Hovioikeus on määrännyt rangaistuksen ehdottomaksi.

P:n osalta hovioikeus on korottanut kohdassa 22) tuomitun rangaistuksen 60 päiväksi vankeutta ja yhdistänyt hänelle tuomitut rangaistukset 70 päiväksi vankeutta, josta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä vapaudenmenetysaikaa 20.5.1991 vastaava 1 päivä. Hovioikeus on määrännyt rangaistuksen ehdottomaksi.

Perustelu

Hovioikeus on katsonut yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämisen vaativan P:n ja S:n rangaistusten tuomitsemista ehdottomina, koska heidät oli ennen nyt kysymyksessä olevien rikosten tekemistä kumpikin tuomittu kaksi kertaa ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Korkein oikeus katsoo, ettei ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen riipu pelkästään aikaisempien ehdollisten rangaistusten lukumäärästä. Jos kaikki aikaisempien ehdollisten rangaistusten tarkoittamat rikokset on tehty ennen kuin mistään niistä on tuomittu rangaistus, kuten tilanne on P:n osalta, asiaa voidaan arvioida samoin kuin jos asianomainen olisi aikaisemmin tuomittu vain kerran. Merkitystä on myös sillä, onko uusi rikos tehty aikaisemman ehdollisen rangaistuksen koetusaikana vai vasta sen kuluttua umpeen, kuten S:n osalta on laita.

P oli 20.10.1989 tuomittu karkaamisesta 2 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 5.4.1990 jatketusta petoksesta ja petoksesta 2 kuukauden ja 1 kuukauden vankeusrangaistuksiin, mitkä rangaistukset oli kaikki yhdistetty 3 kuukauden ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi 5.4.1992 päättyvin koetusajoin. Petokset P oli tehnyt jo syyskuussa 1989 eli ennen kuin hänet oli karkaamisesta tuomittu rangaistukseen.

P:n syyksi nyt luetut varkaus ja kaksi kätkemisrikosta on tehty lyhyehkön ajanjakson kuluessa huhti-toukokuussa 1991, jolloin P oli 20-vuotias. Teot poikkeavat hänen aikaisemmista rikoksistaan. Vaikka uudet rikokset on tehty ennen P:lle aikaisemmin tuomitun ehdollisen rangaistuksen koetusajan päättymistä, ne eivät kokonaisuutena arvostellen osoita sellaista piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, että yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen, P:n suhteellisen nuori ikäkin huomioon ottaen, vaatisi vankeusrangaistuksen tuomitsemisen ehdottomana.

S:n syyksi luetut vankeusrangaistukseen johtaneet rikokset on kahta ensimmäistä lukuunottamatta tehty lyhyehkön ajan kuluessa keväällä 1991. Rikokset ovat suurimmaksi osaksi samantapaisia. Hovioikeuden hänelle tuomitsema yhdistetty rangaistus ei ole määrältään oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksista ilmenevään tekijän syyllisyyteen. Rangaistusta on sen vuoksi alennettava.

S, joka on syntynyt 16.1.1969, oli 11.12.1987 tuomittu 21.11.1987 tehdystä törkeästä rattijuopumuksesta 1 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 31.12.1988 päättyvin koetusajoin. Lisäksi hänet oli 10.1.1989 tuomittu 15.5.1988 tapahtuneista yksin teoin tehdyistä näpistyksestä ja törkeän pahoinpitelyn yrityksestä sekä jatketusta rikoksesta, joka käsittää moottoriajoneuvon törkeän luvattoman käyttöönoton yrityksen, vahingonteon ja näpistyksen, kummastakin 2 kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistukset oli yhdistetty 2 kuukaudeksi 20 päiväksi vankeutta, mikä rangaistus on määrätty ehdolliseksi 1.4.1990 päättyvin koetusajoin.

Edellä mainituista S:n 18- ja 19-vuotiaana tekemistä rikoksista tuomittujen rangaistusten koetusajat ovat kuluneet umpeen. Hänen syykseen nyt luetuista vankeusrangaistukseen johtaneista rikoksista jatkettu maksuvälinepetos on tehty noin kahdeksan ja kotirauhan häiritseminen yli kymmenen kuukauden kuluttua siitä kun jälkimmäinen koetusaika oli kulunut umpeen. Pääosa rikoksista on tehty siitä noin vuoden kuluttua. Lukuisuudestaan huolimatta uudet rikokset eivät ole yksittäisinä tekoina olleet erityisen törkeitä. Enimmäkseen ne ovat olleet henkilöautoista ja moottoriveneistä tapahtuneita varkauksia. Tämän vuoksi ja ottaen myös huomioon S:n elämäntilanteessa tapahtuneen myönteisen kehityksen kuten työhön sijoittumisen Korkein oikeus katsoo, etteivät hänen rikoksensa kokonaisuutena arvostellen osoita sen asteista piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, että yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen vaatisi vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana.

Lainkohta

Laki ehdollisesta rangaistuksesta 1 §

Muut lausunnot

Muulta osin hovioikeuden päätös jää pysyväksi.

Korkeimman oikeuden antama täytäntöönpanon kieltämistä koskeva määräys raukeaa.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Vanhempi oikeussihteeri Vuorela: S:n osalta Korkein oikeus todennee, että S:n syyksi on luettu lukuisa määrä rikoksia, joihin hän on syyllistynyt osin oikeudenkäynnin aikana. S:n siten osoittama piittaamattomuus lain kielloista ja käskyistä sekä hänen rikoksillaan aiheuttamiensa vahinkojen määrä edellyttävät rangaistusjärjestelmän uskottavuuden ja yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämiseksi rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Sen vuoksi Korkein oikeus pysyttänee hovioikeuden määräyksen S:lle tuomitun vankeusrangaistuksen ehdottomuudesta.

Oikeusneuvos Taipale: S ei tosin ole syyllistynyt uusiin rikoksiin hänelle aikaisemmin ehdollisesti tuomittujen kahden rangaistuksen koetusaikoina. Hänen syykseen nyt luetuista vankeusrangaistukseen johtaneista rikoksista ensimmäinen on tehty noin kahdeksan ja toinen noin kymmenen kuukauden sekä pääosa noin vuoden kuluttua siitä kun jälkimmäinen koetusaika oli kulunut umpeen.

Nyt käsiteltävänä olevan jutun oikeuskäsittely on alkanut 8.4.1991, jolloin S:ää on syytetty kohdassa 5 tarkoitetusta rikoksesta. Valtaosan ja törkeimmät lukuisista rikoksistaan hän on tehnyt sen jälkeen oikeudenkäynnin aikana. Menettelyllään hän on osoittanut sellaista piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, että katson rangaistusjärjestelmän uskottavuuden ja yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämisen edellyttävän hänelle tuomitun rangaistuksen määräämistä ehdottomaksi.

Muilta osin olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä muutetaan siten, että P:lle tuomittu yhdistetty 70 päivän vankeusrangaistus määrätään ehdolliseksi Korkeimman oikeuden ratkaisun antopäivästä alkavin ja 30.6.1994 päättyvin koetusajoin. Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos P koetusaikana tekee rikoksen, josta hänet tuomitaan vankeusrangaistukseen.

S:lle tuomitut rangaistukset yhdistetään 1 vuodeksi vankeutta. Rangaistus määrätään ehdolliseksi. Koetusaika alkaa Korkeimman oikeuden ratkaisun antopäivästä ja päättyy 31.12.1994. Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos S koetusaikana tekee rikoksen, josta hänet tuomitaan vankeusrangaistukseen.